sunnuntai, 20. marraskuu 2016

Mikä, virtuaalitiimi???



2.jpg


Aaa, tosiaan sehän oli sitä sähköistä kommunikointia. Erilaisten työmuotojen hoitaminen, ongelmien ratkaisu hoidetaan sähköisesti, teknisiä apuvälineitä käyttäen. Asut sitten Rovaniemellä taikka Hangossa, tiiminä työskentely tapahtuu esim. skypen avulla. Yhteiset sähköiset tapaamiset sovitaan sähköpostitse, ja kalenteriin merkitän tarvittavat merkinnät. Se onko käytössäsi sähköinen vai paperinen kalenteri on jokaisen itsensä valittavissa. Oman parhaan mahdollisen kommunikointi muodon löytää vain kokeilemalla. Niinhän sitä sanotaan, jotta ”toinen tykkää äidistä, toinen tyttärestä”.  Tiimille sopiva työskentely muoto kyllä löytyy aina. Laaja-alaisempi työskentely kansainvälisesti sähköisesti toki vaatii hieman enemmän, mm aikaeron huomioimisen erikseen.

Tiimiläisten vastuulla on mielestäni enemmän oman työskentelyn ja tuloksen syntyminen, jonka vuoksi näen, että näin on mahdollista saada myös korkeampaa tulosta aikaiseksi. Työntekemisen joustavuuden vuoksi, myös työskentely on omalta osaltaan tehokkaampaa sekä palkitsevampaa, molemminpuolisesti.

Johtamisen vaikutus kaikessa työnteossa on tärkeää. Suunnitelmallisuus ja siinä pysyminen on oltava mielessä kokoajan. Ilmapiirin luominen kannustavaksi tuo haasteensa esimiehelle, ihmisten johtaminen eikä niinkään asioiden eteenpäin vieminen on nykypäivää. Se kuinka työntekijöihin suhtaudutaan ja kuinka työn kuvaa viedään eteenpäin on hyvin olennaista. Onko tiimin helpompi avautua kaikesta sähköisesti, vai tuntuuko se hankalalta? Luottamuksen rakentaminen on haastaavaa, mutta palkitsevaa, Mielestäni vuosien varrella on ollut helpottavaa huomata sähköisen kommunikoinnin helppous sekä aika riippumattomuus. Toki haasteita tuo vastausten odottaminen, joka ei kaikissa sähköisissä asioinnissa ole kaikkein nopeinta. Esimiehenä tulee rikkoa vanhoja rajoja, löytää uudet, sopivat toimintamallit. Oman toimintansa sekä työntekijöiden kyseenalaistaminen sekä ns sivusta katsominen avaa ovia, ja vie kaikkia eteenpäin.


3.jpg


Esimiehen tehtävänä on saada motivoitua työntekijät innostumaan uusista työtavoista, joka on toimivuuden kannalta olennaista. Näin ollen se tuo omat haasteensa tiimijohtamiseen. Kuinka pystyt valvomaan sekä ohjaamaan työntekemistä jokaisen vaatimalla tavalla. Kuinka pystyt luomaan niin selvät työskentelymuodot, mittarit, joista jokaisen on helppo seurata työn/työnsä tuloksia. Miten saan työntekijät sitoutumaan työhönsä, ilman paikalla oloa. Molemminpuolinen avoimuus korostuu juuri tässä.

Työntekijöiden puolelta avoimuus muiden tiimiläisten kanssa on A&O. Uutena työntekijänä tulleena, on jo tietoinen sähköisen järjestelmän tekemisestä; mutta vanhan työntekijän opettamiseen vaaditaan hieman enemmän aikaa. Onnistuuko hän sitoutumaan tarpeeksi, osaako hän tehdä työtään ajoissa ja suunnitella itse omia aikataulujaan, kuinka hän sopeutuu uuteen työnkuvaansa? Esimiehen tuomat selkeät säännöt kaikille, sekä uusille että vanhoille, helpottavat siirtymistä, ja ovat tärkeitä varsinkin tässä vaiheessa.

Virtuaalitiimin erilaisia työkaluja on matkan varrella tullut joitakin vastaan, tässä alla muutamista esimerkkejä:

Sähköposti on ensimmäisiä kosketuksia kyseiseen alueeseen. Tänäkin päiväni sen käyttö on päivittäistä, ja toimivaa.

Messenger, WhatsApp ovat myöskin päivittäin käytössä, ja nopeudeltaan aivan eriluokkaa kuin ylläoleva. Nopeasti tavoittava palvelu, ja ryhmäviestit ovat osoittautuneet toimiviksi.

Facebook on myös päivittäin käytössä, ja sopii viestien lähettämiseen/vastaanottamiseen hyvin.

Google Drive – pilvipalveluun, olen tutustunut kouluaikana. Ryhmätyön reaaliaikainen työstäminen on todella helppoa ja toimivaa

Skypen kokeilin ihan tätä varten, ja oli kovin outoa nähdä toinen puhuessa, jotenkin outoa; mutta toimivaa. Olin yhteydessä Kajaanissa asuvan ystäväni kanssa, ja luulen ettei tämä jäänyt viimeiseksi kuitenkaan. Ei siis yhtään hullumpi kokemus.


1.jpg


Lähteet:

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/96676/Ae8_2010.pdf

http://etajohtaminen.fi/2016/02/16/etatyohon-siirtyminen-johtamisen-nakokulmasta/

http://www.aaltoee.fi/blog/virtuaalitiimin-johtajan-mahdoton-tehtava



keskiviikko, 19. lokakuu 2016

Työpaikka & digitaalisuus...

Uuden oppiminen on hankalaa, miten veisin sitä työntekijöille...

Olisiko helpompaa etsiä vertaiskuvia; esimerkkejä, jotta pystyisi paremmin sisäistämään asiat, ja pääsisi vanhan tavan kanssa uuteen kiinni, voisiko se olla ratkaisu juuri minulle?

Miten vien oppia perille, niin että työntekijä sen ymmärtää? Ilman ymmärtämistä/sisäistämistähän ei voi oppia uuteen tapaan, työskentelymuotoon, joka tässä olisi kuitenkin tarkoitus. Olisko pienet askeleet avainsana?

Jos lähdetäänkin ihan alkutekijöistä, niin kuin Jouni Rantanen on opinnäytetyössään kertonut; jos verrattaisiin toisiinsa, vaikkapa; Wiki = Oppikirja, Blogi = Vihko ja Laite = Kynä (s.38). Pääsisikö tällä kaikki paremmin sisään digitaalisuuteen? Olisiko tämä ymmärrettävää?

Nykyään kuitenkin digitaalisuus koskettaa ihan meistä jokaista, jo siviilielämässäkin, tavalla tai toisella. Esimerkkinä voisi vaikkapa laittaa, henkilökohtaisen palvelun saaminen, esim. pankissa, on katoava luonnonvara tai kauppojen itsepalvelukassat, joissa itse skannaat tuotteet, maksat, pakkaat.

Kaikki, ihan kaikki, myös työntekijätkin ovat erilaisia oppijoita, joten oman oppimisen tueksi on hyvä saada mahdollisimman hyvät valikoimat, jotta löytää sen parhaan oman tiensä oppimisen kannalta.

Uuden oppiminen pieninä palasina, avaisi itselle ovia uskaltaa ottaa uusia askeleita aina eteenpäin, ikään kuin pakottaa hankkimaan perustyöskentelyn tuoman osaamisen. Verkostoituminen teamiläisten kanssa luo varmuutta tekemiseen ja samalla vie eteenpäin, askel askeleelta.

Myös oman työpaikan kartoittaminen osaamisen kohdalla tulisi tehdä aika ajoin. Palautteen antaminen nimettömänä toisi oikeanlaista kritiikkiä yrityksen juuri sen hetken tilanteesta; ja olisi hyvä polku eteenpäin mentäväksi.

Johtajana tulisi myös sisäistää itse, mitä digitaalisuus on juuri meidän yrityksessä. Mitenkä saan muutoksen onnistumaan niin, että kukaan ei tuntisi itseään ulkopuoliseksi asian kanssa. Mitkä ovat meidän riskit; miten voin arvioida ne? Keskustelut oman teamin kanssa on hyvä keino saada selville yksittäisen työntekijän ymmärtämisestä oman työn digitaalisuuteen. Samalla kaikkien tieto/taito tasot nousevat; motivaatio kasvaa, sekä kynnys tekemiseen madaltuu.

Muistutus meille kaikille siitä, että emme ole yksin muutoksen kanssa, vaan teemme teaminä parhaan mahdollisen tuloksen uuden oppimiseen juuri meidän työpaikalla.

Alla linkki Jouni Rantasen opinnäytetyöhön:

https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/98974/Rantanen_Jouni.pdf?sequence=1

digi3.jpg

lauantai, 15. lokakuu 2016

Johtajana muutoksessa?

Meidän tehtävän annissa kehoitettiin pohtimaan, "millaisella johtamisella luodaan ihmisille ja organisaatioille edellytyksiä selviytyä digitalisaation aiheuttamast muutoksesta siten, että organisaatiot säilyttävät elinkelpoisuutensä ja ihmiset työelämän edellyttämän osaamisen".

Mielestäni muutosajan johtamisen tärkeä ensi askel on toteuttamisvaiheen aloittaminen, yhdessä henkilöstönsä kanssa. Se kuinka tavoitteet muutetaan käytäntöön, vieläpä niin, että niistä saadaan toimivat.

Johtajana tulee miettiä henkilöstön suoriutumista muutoksen keskellä. Haasteelliset tehtävät, vanhoista tavoista luopuminen sekä uuden oppiminen kuormittaa erityisesti siirtymävaiheessa olevaa henkilöstöä. Kuinka luoda tässä vaiheessa riittävästi tukea, miten rohkaista, innostaa ja ylläpitää jatkuvaa kehitystä, yhä haasteellisempien tehtävien puitteissa.

Se on tosi asia, että yksikään organisaatio ei tässä nykytilanteessa kestäisi jäädä paikoilleen!

Avainsanana ROHKEUS?

Jokaisen johtajan/esimiehen pitää tunnistaa olevansa myös muutosjohtaja. Ihmisten arvostaminen kaikkeen turvalliseen ja rutiiniin pitäisi saada murrettua. Työelämässä siihen tarvitaan juuri johtajan rohkeutta ja kykyä tuoda asiat julki niin, että kaikki uskaltavat heittäytyä muutoksen virtaan mukaan. Ilmiselvää kuitenkin on, että jokaisen ihmisen erilaisuus pitää myöskin ottaa huomioon, ja sen vuoksi toimintatavat eivät voi noudattaa yhtä suoraa viivaa missään vaiheessa, vaan kaikkien pitäisi olla valmiit ottamaan niin ylä- kuin alamäetkin huomioon. Epäonnistumisen riskejä työelämässä ei saisi koskaan pelätä.

Se että johtaja ottaa ensi askeleensa, ja kulkee rohkeasti edellä, antaa samalla hienot eväät myös henkilöstölleen. Se kuka näitä eväitä osaa ja pystyy hyödyntää parhaansa mukaan, on jokaisesta itsestään kiinni. Johtajana ei tule pelätä sitä pahoittaako joku mielensä vai ei, vaan hänen tulee antaa rakentavat ainesosat jokaiselle oman työnsä tekemiseen ja jokaisen tulee otta vastuu siitä, kuinka sen osaa työstää.

Rohkea johtaja turvaa yrityksensä, samoin kuin oman sekä henkilöstönsä kehityksen. Vastuun kantaminen sekä hankalien päätösten tekeminen pitäisi myös mielestäni olla itsestään selvyys kaikille, varsinkin tällä tasolla työskenteleville. Se että on rohkeus johtajana ottaa vastuu tekemisistään, eikä väistele asioita, vaan saattaa asiat viivyttelemättä loppuun ja panee samalla omalla toiminnallaan pisteen muutoksiin kuuluvalle turhalle vatvomiselle.

Tuo viimeinen lause äskettäin, osui ja upposi, ja on tullut omassa työelämässäni vastaan usein; tai oikeastaan sen puute. Ja tästä syystä pidän erityisen tärkeänä esimiehen, johtajuuden ammattitaitoa. Se onko hän ansainnut "titteliään" vai ei; siihen voi onneksi jokainen työntekijä tehdä oman johtapäätöksensä.

"Joku viisas on joskus sanonut,

että lahjakkaat työntekijät eivät jätä huonoja tai hyviä yrityksiä,

mutta he jättävät huonoja esimiehiä"

Johtajana, uskalla tehdä päätöksiä; vaikeitakin. Ole rohkea, kulje reippaasti eteenpäin, kääri hihat ja ryhdy töihin!

johtaja.jpg

 

-Sanna :)

Ja tässä vielä hyviä linkkejä, tutustukaa, lukekaa, opiskelkaa!!!

https://jamsabloggaa.wordpress.com/author/liehtuu/

http://verkostojohtaminen.fi/?page_id=65

https://oppohjolablogit.wordpress.com/tag/johtaja/

https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2015/09/15/johtaja-riikka-heikinheimo-bloggaa-osaamista-uudistettava-lapi-elamankaaren/

http://www.toinenmielipide.fi/johtaja-puhu-eika-bloggaa/

http://www.hs.fi/ura/a1455686271169

 

perjantai, 14. lokakuu 2016

Digitaalisaatio ja muutokset työelämässä.

 

Miten pärjään muutoksessa?digi1.jpg

Meillä Suomessa valmiudet käyttää digitalisaation tuomia ratkaisuja on huippuluokkaa, mutta yritykset hyödyntävät huonosti näitä liiketoimintansa kehittämiseen, tukemiseen. Jotta mahdollisuudet otetaan käyttöön, tarvitaan rohkeita päätöksiä sekä konkreettisia, loppuunasti vieviä toimenpiteitä, aikaansaavia johtajia!

Suomalaista yhteiskuntaa on muotoiltu ja muotoillaan parhaillaan uudelleen. Isot muutokset mylläävät kokoajan. Tarvitaan uusia innovaatioita, jotka osuvat asiakkaiden odotuksiin ja tarpeisiin.

Digitalisaatio on työväline, joka luo omalta osaltaan haastavat puitteet muutosten onnistumiselle. Se haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi. Mahdollistaa johtamisen, työntekemisen paremmin, helpommin ja nopeammin.

Digitalisaatio auttaa huolehtimaan kaikkien hyvinvoinnista, ihmiskunnan eri elämänvaiheissa. Se kuinka me saadaan se toimiman ja onnistumaan, tuo omat haasteensa työelämässä, heidän johtajistolle sekä esimiehille.

Sähköisten palveluiden maailman kärkimaihin kuuluva sekä tutkitusti EU-maiden paras digiosaaminen löytyy miltä Suomesta. Menestymisen edellytykset digitalisaatiossa ovat siis mitä mainioimmat.

Jotta hyödyt saataisiin tästä ilmiöstä parhaiten esiin, sen tulee ulottua johtamisesta,työntekijöihin ja heidän osaamiseen sekä työyhteisön toiminta tapoihin.


"Digitalisaatio ei ole työn kehittämisen vaihtoehto, se on välttämättömyys. Menestyjiä ovat ne työpaikat,

jotka ensimmäisinä heräävät ja tarttuvat digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin"

 

DIGITALISOITUVA TYÖYHTEISÖ,  käy katsomassa alla oleva linkki;

https://www.youtube.com/watch?v=EAMnQkIHuY4

 

Ajatuksia perjantai-iltapäivässä; Mukavaa Viikonloppua Kaikille!

Nauttikaa Rakkaistanne <3

 

-Sanna

 

 

 

perjantai, 7. lokakuu 2016

Blogit ja johtaminen - digiaikaan...

Alkukihelmöintiä…

Olen opiskelemassa Kouvolassa, Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa, Kyamkissa, liiketaloutta.

Olen ollut koko elämäni kiinnostunut esimiestaidoista, niiden kohentamisesta
sekä johtamisesta ja sen eri osa-alueista, joten mielenkiintoinen kurssi ”Johtamisen ajankohtaisteema – näkökulmia johtamiseen digiajassa” jota tällä hetkellä työstän, on taas yksi etappi eteenpäin pääsemiseen, oman näkemyksen sekä ammattitaidon lisäämiseen.

Ajankohtainen aihe, joka alkaa nostamaan pikkuhiljaa korviaan, ja saa ihmiset pysähtymään, kuuntelemaan ja katselemaan, ottamaan selvää asiasta, erinäkökulmista sekä tarttumaan aiheeseen.

Yrityksestä riippumatta, mahdollisuudet alkavat pikku hiljaa avautua ja erilaiset polut aukeavat kuljettavaksi.

Mielenkiintoista tässä kurssin annissa on seurata muiden erialojen näkökulmia, harppauksia tämän aiheen puitteissa, sekä päästä kokemaan moninaisia blogeja sekä näiden takaa löytyviä henkilöitä, ajatuksineen sekä kokemuksineen.

 

Vuodatus; miksi juuri tämä alusta?

Minä ja blogi; kauhistus; oli ensimmäinen ajatukseni.

Olen kyllä seurannut blogeja, mutta että pitäisi ihan osata päättää että minkämoisen ottaa, ja vielä kertoakin siintä.

Vuodatus.net -blogin valintani oli kuitenkin yllättävän selkeä; kotimainen sekä suomenkielinen, joten pääsen (toivottavasti) helposti alkuun, ilman suurempia miettimisiä. En kyllä tiedä onko se aina helpoin tie sieltä missä aita on matalin, mutta nyt kokeillaan ja tutustutaan tähän. On mielenkiintoinen projekti nähdä mitä ikinä saankaan aikaiseksi

Googlettamalla löytyi useita eri blogisivustoja, eli valinnan varaa on paljonkin, näistä sitten pitäisi osata päättää itselle sopiva? Jos ei ennakkoon ole mitään tietoa, menee kyllä mutu tuntumalla valinnat.

 

On Twitterii, Facebookkii, Youtubee, ja mitäköhän vielä, miksi juuri siis Blogi?

Eri some-kanavia on vaikka kuinka, ja välillä tuntuu ettei niissä pysy edes kunnolla mukana. Myös ikäjakauma some-kanavasta riippuen näkyy selkeästi.

Lyhyet päivitykset, kuten Twitter/Facebook, joissa kommentoidaan/tykätään aiheista nopealla tahdilla, joka automaattisesti kertoo sen että päivitykset vanhenevat sekä vaihtuvat tiheään tahtiin.  

Oma kohtainen kokemus ei ylety Twitteriin asti, mutta Facebook on kyllä tullut tutuksi; ja käytössä päivittäin.

Youtube on omalla kohdalla jäänyt vain katsomisen ja kuuntelemisen asteelle. Katselen sieltä usein oman harrastuksen pariin kuuluvia videoita (hevoset/tanssi) ja saan sitä kautta paljon lisäoppia kulloiseenkin opintiehen; sekä mielestäni hyvä kanava musiikin kuunteluun.


Blogiin tutustuminen ja sen oma työstäminen tuo pikku hiljaa lisää tietoa ja taitoa. Mahdollisuus uudenlaiseen viestintävälineeseen, johon pääsee sisälle aivan eritavalla, työstämällä tätä kurssi työtä. Kovin avoimen tuntuinen on blogi, sisältöineen, joten mitään salassapidettävää tms viestintään ei tätä kanavaa voi mielestäni käyttää.

Yleishyödylliseen tiedon jakamiseen kaikille sitä tarvitseville kanava on varmasti ihan varteenotettava vaihtoehto. Samoin blogissa saat oman mielipiteen ja näkökulman kertomassasi asiassa laajemman alan mukaan. Näin ollen kaikilla halukkailla on mahdollisuus kommentoida oman näkökulmansa mukaan laajemmin blogiin.

Snapchatt, Instagram sekä WhatsApp ovat mielestäni verrattavissa puheluun tai tekstiviestintään. Nämä kolme ovat nopeaan, välittömästi reagoitaviin viesteihin hyviä sekä myös miellän nämä helposti tavoitettavissa olevaan kategoriaan. Tuleeko mieltymys sitten näissä olevien äänimerkkien vuoksi, vai mistä lie. Omakohtainen kokemus on ainoastaan WhatsApista, ja jossakin tilanteissa koen itse sen jopa häiritseväksi, joten äänimerkitkin saa toki pois, näin halutessaan.

Sosiaalisen median verkostoon on kaikille vapaus tehdä mitä vain, onko se sitten hyvä vai huono asia? Tämän kun pitää kuitenkin aina mielessä; niin ongelmia tuskin pääsee syntymään.

 

Blogin käyttö johtamisviestinnässä - eroaa, auttaa ja/tai mahdollistaa

Mielestäni yleiset kokouskutsut, tiedotteet, tmv voi hyvin toimia blogissakin. Kaikkien tiedottaminenalussa tuo omat hankaluutensa, mutta kaikki tarvitsevat asianomaiset oppivat nopeasti, ja sisäistävät uudet tavat. Viesteihin reagointi nopeutuu ja samalla kaikkien nähtävissä ovat kommentoinnit ja muutokset tulevaan, ja nämä pysyvät hyvin järjestyksissä. Itse kokousta en näe blogin kautta käyväksi; koen itse että sen pitää olla henkilökohtaista vuorovaikutusta, joka toki voi olla esim videokeskustelua, puheluringin kautta, tms.

Sähköposti viestinnän miellän kahden ihmisen väliseksi, henkilökohtaisemmaksi asiaksi, jota mielestäni ei tule korvata blogin kautta.

Kehitys-, kasvokkain-, sekä käytävässä tapahtuvat keskustelut ovat mielestäni juuri niin kuin sanotaankin, toki poikkeushan vahvistaa aina säännön, joten miksei näitäkin voisi hoitaa välillä video/puhelu/skype periaatteella, mutta blogin välityksellä en näe asian tarkoituksenmukaisuutta niin että asia tulisi toimimaan.

Henkilöstölehden jutut sekä yrityksen sisäiset tiedotteet (yleisellä tasolla) mielestäni voisi toimia erityisen hyvinkin blogissa. Nopea kommunikointi sekä päätösten teko helpottuisi huomattavasti.

 

Esimiestyö, minä ja blogi?

Omasta mielestäni blogi voisi hyvinkin olla tulevaisuudessa viestinnän apuna työssäni. Uudet tuulet puhaltelevat milloin mistäkin ja tähän puuskaan voisi hyvin tarttua muutkin. Toki, en myöskään usko, että henkilökohtaista tapaamista ja näkemistä pelkkä viestittely ei tule koskaan voittamaan, ainakaan toivottavasti!

Työskentelemme päätteellä kokoajan, ja meidän päivämme ovat hyvin hektisiä ja uusia haasteita tulee päivän mittaan kokoajan. Tietokoneen sekä erikanavien käyttö on kaikille tiimiläisillemme luontevaa, joten uskon että kyseinen viestintä ei tuottaisi ongelmia. Nopeat kommentointi mahdollisuudet ja reagoiminen nopeuttaisi työskentelyämme paljon. Ja niin kuin jo aiemmin viittasin, kommenttien ja viestien säilyvyys ja näkyvyys toisi varmuutta kaikkien työskentelyyn, ja päätöksen tekoon. (Blogit ja bloggaaminen; Kilpi Tuomas, 2006). Kaikkien kommentit ja ajatukset selventäisi eri työtehtäviä sekä helpottaisi parhaimman työnsaavuttamista.

Aiempaa työpaikkaani ajatellen blogia voisi hyödyntää työntekijöiden perus perehdyttämiseen, uuden kouluttamiseen. Alusta toimisi mielestäni siihen tarkoitukseen erittäin hyvin, ja olisi kaikkien saatavilla. Tämä toki vaatii työn, jossa ei ole ns salassa pidettävää.


No niin tällä kertaa tällaista; innolla odotan mitä kurssi tuo tullessaan... Palaamisiin siis...

-Sanna